lauantai 31. elokuuta 2013

Syksy saapuu

Se bloggaa taas! Jostain nyt on kaivettu se vaihe, että tätäkin muistaa taas päivitellä. Valmistuneiden tekeleiden kera.

Pitsiä pitsiä
cheddarleijona eli Lacy baktus by Terhi Montonen
lanka: novita samos 200g
puikot: 5mm

Löysin varastoistani tommosta keltasta samosta. Ja samaan aikaan mietin sopivaa miittineuletta. Niistä yhdessä syntyi Lacy Baktus. Samos on kivaa lankaa neuloa. Lanka muistutti kovin paljon väriltään kuuluisaa leijonankeltaista ja toisaalta cheddarjuustoa. Siispä huivin työnimikkeeksi syntyi cheddarleijona. Tämä odottelee vielä ottajaansa lahjalaatikossa. Siellä alkaa olla jo sisältöä liikaa, alettava kai kaupata huiveja vähän joka suuntaan...
Se on iso.


Kirjahyllyn sisältöäkin esitellään.
lanka: edita toptex glamour
puikot 5mm

Tää pipo oli alkuun tuskainen. Hyvin tuskanen. pariin kertaan jouduin alottamaan uudestaan, sitten jouduin vaihtamaan puikot kun vanhoista oli kärjet niin kuluneet että käsiä raapi. Mutta se ajoikin ostamaan knitpron irtopäitä. Ja voi että, rakastuin. Ihan mahtavia ne. Niillä puikottelinkin pipasen sitten valmiiks melko nopskaan. Miksiköhän en ole aiemmin tajunnut ostaa niitä irtopäitä. Nyt tiedän millä jatkossa neulotaan.

vähän lähempää.
Ensimmäisellä käyttökerralla huomasin että tuo tupsu painaa oikeesti aika paljon. Aika todella paljon. Mutta eipä se menoa haitannut, hyvältä näyttää. Malliin ihastuin oikeastaan justiinsa ton tupsun takia.

Sukat. Itselle. Oi aikoja.
perussukat omasta hatusta
lanka: Lincraft cosy wool
puikot: 4mm sukkikset

Pitkästä aikaa tein sukat itselle. Syynä se, että entisten varrettomien sniikkereiden pohjat alkaa olla puhki. Ensimmäiset villasukat jotka on tehny ite ja kulutan ne puhki, oon vähän ylpeä jo! Lanka on marinoitunut melkein vuoden lankalaatikossa, on Australian tuliaisia. Ihania värejä, mutta todellakin 1100% villaa. Tuhtia tavaraa siis, ja varmasti lämmintä.

Nyt puikoilla on taas sellasia hyshys -neuleita, että hetkeen ei välttämättä uusia tekstejä ilmaannu. Joulun jälkeen viimeistään esittelyssä ne ;)

tiistai 13. elokuuta 2013

huivitus

Täällä neulotaan! Mutta ollaan laiskoja niin kuvaamaan kuin bloggaamaankin. Parvekkeeton kerrostaloasunto on vähän tylsä kuvauspaikka. Ja yksin kuvailu vielä inhampaa. Selitykset sikseen, kerrottakoon mitä on saatu aikaan.

clapotis, kuvausapuna ystävä.
Clapotis by Kate Gilbert
Lanka: ihan kiva kaapelipuuvilla
puikot: 5mm

Clapotis on kiva! Mutta turkasen pitkä. Ihanaa kun luvan kanssa saa pudotella silmukoita, mutta kyllä meinas pisimmillä kerroksilla hermot mennä. Mutta ihana huivi, sopiva syysiltoihin. Kesä on ollut niin kuuma ettei tommoselle kääriytymishuiville ole edes ollu tarvetta. Parhautta silti. Ja ah, Pörrön kaapelipuuvilla. Se huuteli jo kauan sitten miulle messuilla. Nyt se pääty huiviksi. Eikä turhaan odottanut, passeli on hän tähän.

Vanilja
Vanilja by Suvi Heikkilä
Lanka: Edita toptex glamour
puikot: 5mm


Vanilja oli pitkään suunnitelmalistalla, mutta nyt kesän myötä pääsi puikoille. Mie en siedä kesällä neuloa villaa ollenkaan, kädet hikoaa ja on kamalaa ja plääh. Siispä puuvillaa ja muita kuituja. Lankavalinta myös johtui siitä, että vahingosta alkaneesta lankalakosta tuli totta. Lankaa ei osteta ennen kuin pyörähdetään vuoteen 2014. Siispä vanhojen varastojen tuhoamisen vuosi. Nää editat olen aikoinani Tuilta saanut vaihtona johonkin. Nyt niitä neljää kerää on neulottu uskolla pois. Mutta jostain viiraa, kun tykkään väristä kovasti. Lanka on vähän ikävää neuloa halkeilun takia, mutta pienellä huolellisuudella sekin onnistuu.


minttumaari, ah niiiiiiin ihana
Minttumaari by Katja Kvintus
Lanka: edita toptex glamour
Puikot: 5mm

Vaniljassa olleiden pienten *kröhhhh* virheiden takia huivi ei tuntunut hyvältä. Tiesin häiriintyväni joka kerta nähdessäni ne pienet kauneusvirheet. Ja olihan se vähän pieni. Siispä puikoille hyppäsi Minttumaari. Joka on kertakaikkisen ihana. Riittävän iso kolmiohuivi <3 ja virheetön ;) Huivi pääsi heti kättelyssä pingotuksesta reissuun riparille rautavaaralle. Muutaman päivän ahkeran käytön jälkeen se ei ollut enää kovin kuvauskuntoinen, joten vain tällainen leikkitaidekuva. Moni tunnistaa varmasti pitsin. Langasta ei edelleenkään voi sanoa muuta kuin edellä. Mutta käsi alkaa tottua. Viimeistä kerää viedään! Ja nyt ei tule huivia ;)

Muutoin kengurunkolossa on lankaa pistetty mutkalle leiritaskuksi, eli olan yli meneväksi kännykkäpussiksi, sekä iänikuisiksi tiskiräteiksi. Vaikka pölyrätteinä nuo kuulemma ovat hyviä. voi hangata eikä tule naarmuja. Äiti kiittää, mutta huomauttaa, että täälläkin saisi se pölyrätti näkyä useammin...

Katsotaan jaksaisiko tahti kiristyä syksyn myötä, ja vielä ne villatkin kaivetaan esiin!