terveisiä kuusen alta.

Kinkun vaihdoin jo eilen kebabiksi, mutta joulukuusta tuoksuttelen ja tuijottelen edelleen ihan mielelläni. Joulua vietin vanhempien luona ja sohvannurkasta onkin hyvä paljastaa maailmalle mitä pehmeistä paketeista löytyi. Tänä vuonna teemana oli kynsikkäät ja kämmekkäät.. Huomaamattani teen näköjään useammalle ihmiselle samanteemaisia joululahjoja.Oli kyllä muutakin. Ensimmäinen muista ei ole vielä valmistunut, ja toiseen ei ole vielä malli suostunut poseeraamaan. "Emmie laita sitä päälle kuvaa varten ku oon näin turvoksissa!" Ei sitten. Ootellaan.

kämmekkäiset omasta päästä

Metsäkalamiehen hanskat

lanka: Novita 7 veljestä linnut, peippo

puikot: 4mm.

Iskä on vähän ongelmallinen ku hää ilmottaa jalkojensakii olevan "turvonneet juurimukulat." Kädet on samaa tyyppiä, pienet ja pyöreät. Kynsikkäistä tuli kumminkin arviosta sopivat ja metsäkalamiehelle sopivat. :) Nämä myös oli toiset koskaan magic loopilla tekemäni tuotokset. Tekniikka on ihan näppärä, mutta neljällä puikolla saan edelleen nopeammin valmista.

 Puolilapaset

Calle-Half mittens by Kristin Blom

Lanka: novita nalle

puikot: 3,5mm

koristenapit jostain netin askartelutarvikekaupasta

Ihastuin näiden kynsikkäiden malliin heti sen nähtyäni. Pikkuveljen tyttöystävällekin päätyivät siis kämmekkäät. Metsissä koiren kanssa kulkiessa vapaaksi jäävät sormet ovat usein tarpeen. Koko sattui kohdalleen ja väri sopii saajalle. Nämä olivat ensimmäinen magic loop harjoitus. Muutaman kerakkeen ja purkamisen jälkeen aivo napsahti kohdalleen ja magic loopin idea valkeni.

Pyssykäsineet

lanka: novita Tuomas sukkalanka

puikot: 4mm

Nämä kynsikkäät oli oikeastaan se, joka avasi ajatuksen kynsikkäiden ja kämmekkäiden sarjasta. Pikkuveli suoritti keväällä metsästyskortin ja kesällä sai poliisilta aseenkantoluvan. Nyt syksyllä on koiran kanssa kuljettu metsissä haulikko olalla. Ja lintujakin on saaliiksi saatu. Jossain vaiheessa mietin, että kädethän siellä paleltuu, mutta sormet on oltava vapaana. Siispä syntyi ajatus pyssyttelijän kynsikkäistä. Ohje löytyi vanhasta kunnon punomosta joka aiemmin tunnettiin käspaikkana. Ohje oli suuntaa antava, ilman tarkkoja silmukkamääriä ja sehän sopi meille.

Eilen myös onnellinen metsämies kävi esittelemässä ensimmäisen saamansa rusakon. Oli polleaa poikaa. Ja luultavasti oma saalis maistuu kaupan lihatiskin tuotteita paremmalta.

Sama pikkuveli piti miun puolitaiteellista neulekuvausta humpuukina, ja turhautu parin kuvan jälkeen seisomaan joulukuusen vieressä. Kynsikkäät saivat hetken päästä ihan uuden käyttötarkoituksen...

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Puhdasta rakkautta -perussukat

lanka: Novita 7 veljestä linnut, pöllö

puikot: 4mm

Äiti tilasi jo isänpäivän aikaan omalle isälleen eli miun papalle villasukat. Mammalle ja isoenolle olin aikoinani sukat jo tehnyt, pappa oli jääny välistä. Nyt ennen joulua, kaikki lahjat valmiiksi saatuani tein papalle pöllösukat. Alkuun epäilin onko lanka liian kirjava, mutta saaja oli niin vilpittömän tyytyväinen etten voinut muuta kuin hymyillä. Pappaa kanssa vaivaavat suuret vaivaisenluut, mutta arviosta meni sukkien koko oikein.

Korjattu ompelus ja pari muuta

Kirjottelin jo muutama postaus sitten siitä, et miun harjotusompele meni pieleen. Nyt se on vihdoin korjattu kun sille oli aikaa.

Siinä se on

Sain aikaan projektipussin. Muutaman ärräpään jälkeen, mutta kauhean ylpee siitä olen edelleenkin. Tykkään tosta mallista, sinne mahtuu kivuttomasti 150g lankaa ja puikot. Ja vie hirveen vähän tilaa laukusta.

Sitten kompuroin. Kompastuin eurokankaan palalaariin. Ja mukaan lähti taas uusia kankaita joita heti piti tietysti kokeilla. Ja uusia projektipusseja syntyi sarjana kolme.

nro 2.

Tässä versiossa päällikangas on eurokankaan palalaarista, vetskari samasta paikasta, mutta vuori vanhaa lakanaa. Iltapukutuunaukseni yhteydessä jouduin pilkkomaan yhden vanhan ja tahriintuneen lakanan malliompelusta varten. Nyt se lakana (sen puhtaaksi jääneet osat) palvelee projektipussien vuorikankaana. :) Satiininauhaa löysin tigerista. 1€ kiekko, joten otin kolmea väriä. Kyllähän ne tässä kuluu.

Nro 3.

Tässä pussissa kaikki vetskaria ja nauhaa lukuunottamatta on kierrätettyä. Sisus on sitä samaa vanhaa lakanaa ja päällinen vanhasta tyynyliinasta. Miulle oli jostain syystä päätyny yks pariton tyynyliina jossa oli kunnon röyhelöreunat. Päätin pilkkoa kankaan parempaan käyttöön, ja röyhelöt odottelee edelleen loppusijoituspaikkaansa. Sopiskohan ne haalareiden lahkeisiin? taskunsuihin? johonkin ne vielä päätyy, siitä oon varma. Sisältä kurkistaa kaks kerää gjestalin brissiä. Pussi on menossa synttäri/joululahjaks eräälle kaverille ja ei sitä tyhjänä voi antaa!

Kolmas samaan sarjatuotantoon kuulunut projektipussi on menossa myös muualle, mutta eipä siitä sen enempiä. :)

sursursur!

Aiemmassa postauksessa kerroin, että meille muutti singer. Ja singer on ollut käytössä. Sursursur!

Tähdet tähdet.

 Pienen (pieleen menneen ja edelleen purkamistaan odottavan) harjoittelun jälkeen surrailtiin verhot. Tilasin kankaita.comista jo aiemmin syksyllä nää verhokankaat. Valmiit pimentävät verhot on aivan riistohintasia (n. 40-50€ tsipale) niin totesin, että kyllä miulla sen verran taitoa on, että yhdet verhot ompelen. Yks ilta niiden kanssa meni, mutta tuossa ne nyt roikkuu. Verhojen korkeus on 170cm normaalin kahden metrin sijaan. Tämä siksi ettei ikkunan alla olevan patterin lämpö mene vaan ikkunalle vaan leviää koko kämppään. 4x180cm (5cm käänteet kummassakin reunassa) ja kankaan hinta n. 80€. Eli kahden liian pitkän valmisverhon hinnalla sain omannäköiset ja oikean mittaiset verhot. Kannatti.

Ennen. Jälkeen.

Reissasin kesällä 2012 sinne ja takaisin. Land down under eli Australia oli kohteena, 2,5kk hurahti Sydneyssä. (vanha matkablogikin löytyy vuodatuksen puolelta, täältä.) Sieltä toi tullessani iltapuvun. Ja kun yhden vuoden juhlat tuossa valkoisessa versiossa juhlin, oli aika ruveta tuunauspuuhiin. Muutaman ärräpään, hetkittäisen pään raapimisen, epätoivoisten huokailujen ja riemunkiljahdusten jälkeen tuunaus oli valmis. Helmassa tarkkasilmäisimmät huomaat myös hienoisen aallokon. Olin saattanut vahingossa kaavat piirtää hiukan pieleen (armoa, ensimmäistä kertaa ja suoraan valmiista vaatteesta!) ja helma oli liian lyhyt toiselta puolelta. Kikkailujen jälkeen helmassa kulkee sininen aalto. Näkyy paremmin kun puku on päällä, nyt jää vähän liikaa liepeiden alle.

Seuraavalle vuodellekin tuunausidea jo valmiina, katsotaan kiehtooko ajatus vielä vuoden päästä ;)

Ja mitä sille harjoitusompeleelle kävi? Onnistuin vaan ompelemaan liian pitkiä saumoja, ja väsymyksissäni en jaksanut työtä alkaa korjata. Kyllä sen tässä vielä korjaan, ja esittelen valmiin tuotoksen siinäkin. Sniikpiikkiä siihen ompelukseen löytyy täältä. Ohje oli yksinkertainen, vaikka ensin mokasinkin. Veikkaan että pienen purkamisen jälkeen lopputulos tulee olemaan hyvä. :)

Hyviä asioita.

Elämässä on paljon pieniä hyviä asioita.

Sursursursur!

Meillä aloitettiin suristelu. Ostin kaverilta ylimääräisen nurkissa pyörineen ompelukoneen pois. Meillä on aloitettu ompeluharjoitukset. Valmista ei vielä ole. Verhot seuraavana jonossa, myös eräs tuunaus odottaa aikaansa. Nekin tulevat esittelyyn kunhan valmistuvat. Ja kunhan ensimmäinen harjoitustyö saadaan purkuun ja korjattua...

Herätin kummastusta. Ja ehkä vanhemmissani pahennusta.

Neuloin. Baarissa. Lauantaina Lappeenrannassa ravintolassa nimeltä kolme lyhtyä (tuttavallisemmin lamppu) oli sakonat -nimisen tapahtuman yks keikkailta. Siellä keikkaili siskoni kipinä nimisen bändinsä kanssa. Nuoria naisia laulamassa asenteella omasta elämästään kansanmusiikkia. Kannattaa tutustua. Löytyvät ainakin facebookista. En kerännyt ymmärrystä jatkuvasti. Mutta tunika eteni hyvin. Tälle tielle on lähdetty. Hyvä lauantai.

pesä!

Oli myös hyvä sunnuntai. Käytiin metsässä. Löydettiin pesä. Vähän myös uitin eräässä ojapurossa toista jalkaa ja varpaat vähän kastu.

sieniä!

Itse en syö sieniä. Siinä menee kohteliaisuusraja. Mutta muita varten niitäkin oli kiva kerätä. Suppilovahverot lähti veljen mukana Turkuun. Ja taatusti luomua.

menninkäisen teepannu

Kaipasin teepannua jo ruoka, viini & hyvä elämä -messujen aikaan. Harkitsin lasisen haudutuspannun ostoa. Onneksi lykkäsin. Lappeenrannasta vihdoin muistin tuoda oman sinisen teepannuni Helsinkiin. Ja nyt iltasaikan keittoon!

Uuden opettelua

Maailmassa on paljon asioita joita en osaa. Käsitöidenkin saralla on vielä paljon asioita joita en osaa. 

Yhtenä iltana pohdiskelin, että "voisin opetella tekemään lapaset peukalokiilalla." Ja "voisin opetella tekemään kirjoneuletta. Oon sen joskus osannut, ja voin oppia sen uudestaankin." Lisäksi vielä "voisin opetella Magic Looppaamaan." ja "Voisin vihdoin opetella sukat varpaista varteen."

Niin sitä päädyttiin suunnittelemaan opettelua. Ensimmäisenä noista päätin kokeilla Magic Loopia. Malliksi valikoitui kynsikkäät, sukkien kantapäät hirvitti ajatuksena alkuun ihan liikaa. 

tähän on päästy

Muutaman yrityksen ja erehdyksen ja parin tunnin ähertämisen jälkeen idea oli selvä ja kaikki alkoi sujua. Idea oli selvä jo kyllä aiemmin, mutta kädet ei aina tehneet sitä, mitä pää halusi niiden tekevän. Mutta nyt hurruutellaan jo niitä kuuluisia peukalokiiloja, homma etenee!

Ja opettelulistaan lisätään vielä monta muuta asiaa, jotka liittyvät rakkaaseen harrastukseen ja tulevaan työhön. Pääsin määräaikaiseksi Lankamaailma nordiaan. Vielä ei ole työsopimuksessa mustaa valkoisella, mutta ensimmäisestä työvuorosta on jo sovittu. Siinäpä sitä sitten on opeteltavaa, lankakaupan tyttönä.

Ei mitään valmista

Mutta keskeneräistä senkin edestä. Monella taholla elämässä.

Kävin työhaastattelussa Ogelin Nordiaan. Vielä ei ole kuulunut siitä, päädynkö sinne tiskin taakse vai en. Gradua pitäisi työstää, että teologian maisterin paperit olisi kourassa toivottavasti keväällä 2015.

Nyt gradussa on jopa aikarajaus, ja kirjallisuutta mä metsästän. Jotenkin intohimoina sota ja katolinen kirkko onnistuttiin yhdistämään tutkimusaiheeseen. Saksalaisen fransiskaani-isän Gereon Goldmannin päiväkirja julkaistiin ensimmäistä kertaa 1964, mutta vuonna 2000 siitä otettiin uusintapainos. Tämä herra ja hänen kokoemuksensa sodasta päätyivät siis päiväkirjana miun tutkimusaiheeksi. Kyllä siitä valmista tulee. Siitäkin.

Nämäkin valmistunee aikanaan.

keskeneräisiä kasallinen

Siinä on mytty tällä hetkellä keskeneräisistä töistä. Kaikki ovat niitä kuuluisia hyshysneuleita. Niistä myöhemmin enemmän.

Vaan ehkäpä vilautan yhtä noista isommista projekteista ja kerron teille juttuja.

Aloin dominoimaan

Jep, dominopeittoa pukkaa. Tää on varsinainen pelineule, neulon tätä aina seuratessani lätkää. Kokoa on jo niin paljon, että ihan kotineule tämä on.

Lankojen kanssa tässä työssä riittääkin tarinaa. Ilman internetin ihmemaailmaa tämä ei olis koskaan onnistunut. Olen ollut vuoden 2013 alusta langanostolakossa. Ja tällaisen projektin työstäminen sillon ei ole fiksuin idea. Onneksi #neulonta pelasti - taas kerran. Ihana ihana asarum lahjoitti miulle useamman kerän petroolia seiskaveikkaa, joka tässä on siis pääväri. Muut ruutuvärit löytyivät omista varastoista. Tai niin luulin. Ravelryn stashini mukaan minulla oli yksi kerä tummansinistä seiskaveikkaa. Sitä vaan ei löytynyt. Ei MISTÄÄN. Ei Lappeenrannasta vanhempien luota, ei kotoa, ei mistään. Epäilen jonkun lainanneen kerän muihin tarkoituksiin varastostani, tietämättä että oikeasti miulla on kirjanpito. Ja taas valitin irkissä, että nyyh, lanka hukassa, mitä nyt teen. Silloinpa astui kuvaan ihana ihana Katiija. Ja lähetti miulle kerän tummanisinistä seiskaveikkaa, koska ite ei perustanut väristä. Ja niin dominot ovat edenneet jo kolmanteen riviin asti. Luultavasti ehtivät jopa aatoksi pakettiin! Ja sitten saavat lahjansaajat olla lämpimässä. Pidetään vielä salaisuutena, kuka se on.

Toisilla on projektipusseja, miulla on projektikassi

Niin, tämän takia tätä työtä ei ihan viitsi kanniskella mukana. Ensi kerralla ehkä jo jotain valmista. Ehkä jotain muuta.

Syksy saapuu

Se bloggaa taas! Jostain nyt on kaivettu se vaihe, että tätäkin muistaa taas päivitellä. Valmistuneiden tekeleiden kera.

Pitsiä pitsiä

cheddarleijona eli Lacy baktus by Terhi Montonen

lanka: novita samos 200g

puikot: 5mm

Löysin varastoistani tommosta keltasta samosta. Ja samaan aikaan mietin sopivaa miittineuletta. Niistä yhdessä syntyi Lacy Baktus. Samos on kivaa lankaa neuloa. Lanka muistutti kovin paljon väriltään kuuluisaa leijonankeltaista ja toisaalta cheddarjuustoa. Siispä huivin työnimikkeeksi syntyi cheddarleijona. Tämä odottelee vielä ottajaansa lahjalaatikossa. Siellä alkaa olla jo sisältöä liikaa, alettava kai kaupata huiveja vähän joka suuntaan...

Se on iso.

Kirjahyllyn sisältöäkin esitellään.

namelli eli Nell by Lisa Gutierrez

lanka: edita toptex glamour

puikot 5mm

Tää pipo oli alkuun tuskainen. Hyvin tuskanen. pariin kertaan jouduin alottamaan uudestaan, sitten jouduin vaihtamaan puikot kun vanhoista oli kärjet niin kuluneet että käsiä raapi. Mutta se ajoikin ostamaan knitpron irtopäitä. Ja voi että, rakastuin. Ihan mahtavia ne. Niillä puikottelinkin pipasen sitten valmiiks melko nopskaan. Miksiköhän en ole aiemmin tajunnut ostaa niitä irtopäitä. Nyt tiedän millä jatkossa neulotaan.

vähän lähempää.

Ensimmäisellä käyttökerralla huomasin että tuo tupsu painaa oikeesti aika paljon. Aika todella paljon. Mutta eipä se menoa haitannut, hyvältä näyttää. Malliin ihastuin oikeastaan justiinsa ton tupsun takia.

Sukat. Itselle. Oi aikoja.

perussukat omasta hatusta

lanka: Lincraft cosy wool

puikot: 4mm sukkikset

Pitkästä aikaa tein sukat itselle. Syynä se, että entisten varrettomien sniikkereiden pohjat alkaa olla puhki. Ensimmäiset villasukat jotka on tehny ite ja kulutan ne puhki, oon vähän ylpeä jo! Lanka on marinoitunut melkein vuoden lankalaatikossa, on Australian tuliaisia. Ihania värejä, mutta todellakin 1100% villaa. Tuhtia tavaraa siis, ja varmasti lämmintä.

Nyt puikoilla on taas sellasia hyshys -neuleita, että hetkeen ei välttämättä uusia tekstejä ilmaannu. Joulun jälkeen viimeistään esittelyssä ne ;)

huivitus

Täällä neulotaan! Mutta ollaan laiskoja niin kuvaamaan kuin bloggaamaankin. Parvekkeeton kerrostaloasunto on vähän tylsä kuvauspaikka. Ja yksin kuvailu vielä inhampaa. Selitykset sikseen, kerrottakoon mitä on saatu aikaan.

clapotis, kuvausapuna ystävä.

Clapotis by Kate Gilbert

Lanka: ihan kiva kaapelipuuvilla

puikot: 5mm

Clapotis on kiva! Mutta turkasen pitkä. Ihanaa kun luvan kanssa saa pudotella silmukoita, mutta kyllä meinas pisimmillä kerroksilla hermot mennä. Mutta ihana huivi, sopiva syysiltoihin. Kesä on ollut niin kuuma ettei tommoselle kääriytymishuiville ole edes ollu tarvetta. Parhautta silti. Ja ah, Pörrön kaapelipuuvilla. Se huuteli jo kauan sitten miulle messuilla. Nyt se pääty huiviksi. Eikä turhaan odottanut, passeli on hän tähän.

Vanilja

Vanilja by Suvi Heikkilä

Lanka: Edita toptex glamour

puikot: 5mm

Vanilja oli pitkään suunnitelmalistalla, mutta nyt kesän myötä pääsi puikoille. Mie en siedä kesällä neuloa villaa ollenkaan, kädet hikoaa ja on kamalaa ja plääh. Siispä puuvillaa ja muita kuituja. Lankavalinta myös johtui siitä, että vahingosta alkaneesta lankalakosta tuli totta. Lankaa ei osteta ennen kuin pyörähdetään vuoteen 2014. Siispä vanhojen varastojen tuhoamisen vuosi. Nää editat olen aikoinani Tuilta saanut vaihtona johonkin. Nyt niitä neljää kerää on neulottu uskolla pois. Mutta jostain viiraa, kun tykkään väristä kovasti. Lanka on vähän ikävää neuloa halkeilun takia, mutta pienellä huolellisuudella sekin onnistuu.

minttumaari, ah niiiiiiin ihana

Minttumaari by Katja Kvintus

Lanka: edita toptex glamour

Puikot: 5mm

Vaniljassa olleiden pienten *kröhhhh* virheiden takia huivi ei tuntunut hyvältä. Tiesin häiriintyväni joka kerta nähdessäni ne pienet kauneusvirheet. Ja olihan se vähän pieni. Siispä puikoille hyppäsi Minttumaari. Joka on kertakaikkisen ihana. Riittävän iso kolmiohuivi <3 ja virheetön ;) Huivi pääsi heti kättelyssä pingotuksesta reissuun riparille rautavaaralle. Muutaman päivän ahkeran käytön jälkeen se ei ollut enää kovin kuvauskuntoinen, joten vain tällainen leikkitaidekuva. Moni tunnistaa varmasti pitsin. Langasta ei edelleenkään voi sanoa muuta kuin edellä. Mutta käsi alkaa tottua. Viimeistä kerää viedään! Ja nyt ei tule huivia ;)

Muutoin kengurunkolossa on lankaa pistetty mutkalle leiritaskuksi, eli olan yli meneväksi kännykkäpussiksi, sekä iänikuisiksi tiskiräteiksi. Vaikka pölyrätteinä nuo kuulemma ovat hyviä. voi hangata eikä tule naarmuja. Äiti kiittää, mutta huomauttaa, että täälläkin saisi se pölyrätti näkyä useammin...

Katsotaan jaksaisiko tahti kiristyä syksyn myötä, ja vielä ne villatkin kaivetaan esiin!

Vihreää.

Meillä on neulottu. Mutta unohdettu blogata. Mutta nytpä tulee taas tuhti katsaus siitä miten hännätön pää on laitettu mutkalle. Ja tämän postauksen jälkeen kenellekään ei jää epäselväksi se, mikä väri miun silmää miellyttää eniten....

kuva on huono, mutta luonnossa tuo vaate on <3

Wuudi eli Idlewood by Cecily Glowik MacDonald

Lanka: Novita Luxus Cloud

puikot: 6mm

Ensimmäinen ohje, josta oikeesti maksoinkin jotain. Tää yhtenä viikonloppuna alko huudella niin hirveellä voimalla, että eihän siinä vaihtoehtoja jäänyt. Ja neuletahdistakin kertoo se, että paita valmistui 12 päivässä Ravelryn mukaan. Lanka oli ihanan pehmeää ja mukavaa neuloa. Ainut päänvaiva tuli kerän vaihdoista, jotka eivät nyt niin siistejä ole kuin olisi voinut olla.. Mutta idlewood on ihana ja lämmin. <3 Voi olla että joskus vielä neulon toisenkin, saapa nähdä. Haaveissa tosin tällä hetkellä niin monta muutakin neuletta etten tiedä miten ne kaikki ehtisi neuloa..

mossukkainen hämärissä

 Myssynen eli Meri Markuksen mohairmossukka (ulla 1/13)

lanka: novita Rose mohair

puikot: 5mm

Meri eli paremmin tunnettuna koi kirjoitteli ohjeen ja nakkasi sen miulle koeneulottavaks jo ennen joulua. Kaikkien muiden neuleiden tunkiessa edelle, mossukka jäi vähän varjoon ja muistin sen kaivaa vasta vähän ennen uuden ullan ilmestymistä. Mossukka on kiva. Ja se on lämmin. Ja siihen riittää yksi jämäkerä Rose Mohairia. Joten näitä voisi neuloa toisenkin, siskolle. Mutta odotellaanpa taas, koska se edellisen piponsa hävittää.. :D

yksinkertainen on kaunista

Triangelihuivi omasta hatusta

lanka: mysteerivilla, värjäys by asarum eli yarngrimoire

puikot: 4mm

asarum on ehdottomasti miun suosikkivärjääjä ja irkkituttuina ollaa tutustuttu enemmänkin. Siksi uskalsin huudella kun äitini varastoista löysin taas tympeetä kaurapuuronväristä ohutta villaa, että pistätkö noidankattilaan. Ja takaisin tuli taas ihanaa vihreää mystiikkavillaa. Villaa siis lanka selvästi on, mutta mistä ja millaista siihen en osaa vastata. Erään kerran tylsyyksissäni pistin puikoille yksinkertaisen kolmiohuivin joka oli hyvä luento ja bussimatkaneule. Pienen pingotuksen ja kuivattelun jälkeen huivi pääsi kuvaan asti. Odottelee vielä minne päätyy, tiedä vaikka jonkun kaverin kaulalle tässä joskus.

note to self: ei kirjavia lankoja kuviollisiin rätteihin.

tassurätti eli Paw by Amy-Lynne Mitchell

lanka: Colorado multi-color

puikot: 3,5mm

Erästä lätkäpeliä kuunnellessa kävi ottamaan päähän sukan neulominen. Joten nappasin varastoista yhden puuvillakerän ja rättiohjeen. Rätti valmistui pelin aikana, mutta totesin ettei toistamiseen kirjavaa lankaa tällaiseen kuviolliseen rättiin. Tästä iski innostus ja rättejä rupesi syntymään liukuhihnalta. Ja kaivoin ravelryä ilmaisten ohjeiden toivossa. Nyt on varastossa jos sun vaikka mitä, puuvillan kulutus hyvässä vauhdissa.

tennessee ei lopu koskaan....

Rättejä rättejä rättejä: Grandmother's Favorite by Traditional Design

lanka: novita tennessee

puikot: 4,5mm

Joo, näitä rättejä alko syntyä. Mutta kun se on niin helppoa ja voi neulasta rivin kaks bussissa, tai päivystellessä virastossa tai! Ja näitä tarvitaan. Kuvan kolme rättiä saattavat saada jatkoa, tennesseetä oli ensimmäisestä kerästä vielä pieni nöttönen jäljellä.

Koitan parantaa bloggaustahtiani. Ihan totta koitan. Mutta.... Kyllä koitan. Samoin koitan tyhjentää lankavarastoani ennen muuttoa. Lankalakko alkoi vahingossa, ja päätin tehdä siitä todellisen lakon muutttoon asti. Tuleepahan pengottua omat laatikot läpi, ja aika usein sieltäkin löytyy jotain neulottavaa.  

perusneuleita ja ufoja

Mie oon joskus laiska. Ja näköjään taas. Vähän väliä on valmistunu jotain neuleita ja no. Aina ajatus on et "kunhan saan ton seuraavanki valmiiks ni bloggaan ne sit kerralla...." Ja sit se venyy ja venyy. Ja nyt sitten ollaankin jo helmikuussa ja ystävänpäiväkin hujahti jo ohi. Mutta tässäpä on, kerralla kaikkia.

Jotkut asiat vaativat aikaa....

 FifiIII

lanka: teetee kamena

puikot: 3,5mm

Jotkut asiat vaatii aikaa. Kuten tän fifiIII:n valmistuminen. Projekti on ravelryn mukaan alotettu maaliskuussa 2011. Ja se valmistui tammikuussa 2013. Olen siis onnistunut marinoimaan tätä huolella. Syynkin saattaa nähdä kuvassa jos tarkkaan katsoo. Kaikissa kohdissa pitsi ei ole ihan virheetöntä...... Mutta ensimmäiseks pitsihuiviks varsin kaunis ja ihana. Ja varsinkin lämmin. Käytössä ollut ja hyväksi havaittu. :)

Sitten niihin perusneuleisiin..

valloittavaa vihreää.

Perussukat

Lanka: novita 7 veljestä, gjestalin janne ja rede raitoina

puikot: 4mm

Näiden sukkien piti mennä joululahjaksi. Syystä toisesta ja kolmannesta eivät menneett ja jäivät odottelemaan lahjakoppaan. Nyt ne ovat matkalla (tai tätä kirjoittaessa saattavat olla jo kuriirin matkassa perillä) Australiaan, ja siellä lämmittämään erään tuttavan varpaita. Muulle perheelle sukat ehdin tehdä reissussani ja eräs jäi ilman. Nyt on sekin vääryys korjattu.

lyhyttä vartta

Kaverille kans -sukkaset

lanka: 7 veljestä

puikot: 4mm

Eräs tuttava tilas ennen joulua lyhytvartiset villasukat, kun ihastu miun ensimmäisiin sukkasiin. Sukkaset on siitä kivat että niissä ei tosiaan ole vartta tuota 10-12 kerrosta enempää. Vastaa siis varrettomia trikoosukkia. Toimivat hyvin ja herättävät usein kiinnostusta. Tämmöiset tikuttelin sitten joululomalla. Edelleen kyllä odottavat oikealle omistajalleen päätymistä.

Anna lupa karneisiin väreihin, sitä saat mitä tilaat

Miehelle?! -kynsikkäät

Lanka: lincraft cosy wool

puikot: 4mm

Tääkin oli pyynnöstä tehty neule. Kaveri valitteli, et kotona on niin kylmä et sormet palelee koneella. Lupasin tehdä kynsikkäät ja kysyin väritoiveita. Ja kuulemma niin kamalaa kun keksin, saan toteuttaa itseäni. Niinpä Lincraftin cosy wool keristä taas yksi päätyi puikoille. Kynsikkäistä tuli vähän eripariset, toisessa värit kiertyy kauniisti raidoiks. Toisessa ne läikittyy. Tuo efekti tekee niistä vielä karmeammat. Mutta kuulemma ovat lämpimät ja toimivat siinä tarkoituksessa kun pitikin. :)