Omiin tassuihin ja vähän muuallekin.

Joulusta kun päästiin ohi, niin oli aikaa alkaa neuloa ihan itselle. Ja no. Niin sitä sitten onkin neulottu... Mikään ei ole mitenkään valmistumisjärjestyksessä, pääasia että ovat. :)

tätä varten se alunperin tehtiin

 Lankapupun munia

lanka: cewec livorno, 2 kerää.

puikot 5mm.

ja pitihän se toinenkin käsitellä pois tieltä.

Vesilevä

lanka: Cewec livorno 1 kerä

puikot: 5mm

Sain kesällä työpaikaltani (ei silloin kyllä vielä) ostosteni yhteydessä kerän cewecin livorno -nimistä lankaa. Pyörittelin sitä aikani, ja aina ajattelin että kyllä mie vielä JOSKUS opettelen miten niitä röyhelöhuiveja tehdään. Se joskus tuli pari viikkoa sitten vastaan työpaikalla, kun eräs asiakas pyysi opettamaan hänelle miten tommosta neulotaan ja eräs mein työntekijä kävi opastamaan. Mie sitten hyökkäsin hiljasen illan kunniaks samalle 10 minuutin oppitunnille. Lopulta jaksoin pari päivää myöhemmin kaivaa omat livornoni pussinpohjalta ja neulasin ne huiveiksi.

Lankapupun munat on saatu Turusta, kun pikkuveljen tyttöystävä osti matonkuteita joululahjoja varten. Yksittäinen livornokerä oli omia varastoja. Lankapupun munista oli alunperinkin tarkoitus tulla huivi haalareihin vyön kaveriksi ja siihen sen ehdin kuvauksia ennen jo ripustaa. Hyvin täyttää paikkansa ja tuo lisää taas väriä ja omituisuuksia tuohon asuun. Toinen huivi odottaa päätymistään jonnekin.

Langasta ei sen kummempia kai voi sanoa. Röyhelölankaa, ei kovin kummoista. Kyllähän tuota nyt neuloi, mutta en mie edelleenkään tommosta kaulaani laittaisi...

...polvet varpaat polvet varpaat.

Jämäpolvarit

lanka: erilaisia 7 veljestä jämiä itse värjäiltynä, terinä Lincraftin cosy woolia

puikot: 4mm

Nää sukat pääsi puikoille oikeastaan heti kun joululahjoista tuli valmista. Ja lanka tietenkin loppui lomalla kesken, kun sain ensimmäisen varren valmiiksi. Toista en viittinyt sitten aloittaa ennen kun ensimmäinen sukka oli valmis.. Kotona jouduin reissun jälkeen hetken pähkimään, ettää mistäs terät. Ostin jo tummanharmaata Jannea, mutta sitten muistui mieleen tuo Australiasta kotiutettu Cosy wool. Oli viimeinen avaamaton kerä, ja riitti hyvin teriksi. Kaikista Cosy woolin jämistä luultavasti tulee tässä vielä sukat, kunhan ensin paikannan kaikki jämäkerät.. Ohjeen polvareihin löysin novitan sivuilta. Sovelsin vähän, en halunnut ylimääräisiä krumeluureja joten jätin takasauman kohdalta palmikon pois. Mutta hyvältä nuo näyttää (ja tuntuu) ilman sitäkin.

pelkät varpaat pelkät varpaat.

Militantit gradusukat

Lanka: Hjertegarn Gamouflage

puikot: 3,5mm

Lankakaupassa työskentely on vaarallista. Siellä iskee helposti erilaisia ajatuksia ja suunnitelmia ja pakollisia tarpeita. Päätin, että miun on _pakko_ saada maastokuvioiset sukat. No. Missä ne maastokuviot on?! En näe minäkään. Tyhmästi raidoittui lanka kun sen piti kerrankin luvan kanssa läikittyä. Mutta ei niin ei. Lämpimät sukat on silti, en valita ollenkaan. Vähän lanka tahtoi halkeilla, mutta epäilen vahvasti syyksi myös uusia knitpron sukkapuikkoja johon neuloja ei ollu vielä ehtinyt ihan totuttautua. Olivat yllättävänkin terävät.

käpälät lämpimiksi

Tikrutassut

lanka: Hjertegarn Ragg-strömpegarn

puikot: 4mm

Mie rupesin tuossa reilu viikko sitten hukkaamaan lapasia. Ensin unohdin yhdet Karkkilasta tullessani bussiin, toiset unohdin seuraavalla viikolla työpaikalle. Työpaikalta sain tietenkin omani vielä takasin, mutta matkahuoltoa en kehdannut alkaa vaivaamaan. Ja noi tiikerilangat on huudelleet miulle jo hetken... köhh... Neulasin itselleni uudet käpälänlämmittimet. Lanka oli pehmeää ja mukavaa neuloa. Ainut harmi iski pienesti peukaloiden kohdalla, kun ne vähän tahtoi läikittyä raitojen sijasta. Mutta ovat niin pieni osa lopulta koko lapasta etten anna asian häiritä.

Mitä tapahtuikaan UFFilla

Viimeinen kuva kuvateksti kertonee olennaisen. UFFilla oli tasarahapäivät. Hammaslääkäristä tullessa matkalla oli yksi UFF. koko tuo läjä, 20€. Samana iltapäivänä löysin onnekseni pari ompeluohjetta, klipsikukkaroille ja kauratyynyille. Kunhan kaupasta muistaa ostaa kauroja ja hobby pointista klipsuja, meillä on materiaalia tehdä vaikka mitä!

Ja osittain tuosta syystä, että kankaita tuli adoptoitua reiluhkosti *köhh* on syytä luopua jostain muusta. Ravelryssä miulla on tarjolla lankoja joita mie en itse tartte, mutta mieluusti annan eteenpäin oravannahkoja vastaan. Kattelemaan pääset tästä.

sursursur!

Aiemmassa postauksessa kerroin, että meille muutti singer. Ja singer on ollut käytössä. Sursursur!

Tähdet tähdet.

 Pienen (pieleen menneen ja edelleen purkamistaan odottavan) harjoittelun jälkeen surrailtiin verhot. Tilasin kankaita.comista jo aiemmin syksyllä nää verhokankaat. Valmiit pimentävät verhot on aivan riistohintasia (n. 40-50€ tsipale) niin totesin, että kyllä miulla sen verran taitoa on, että yhdet verhot ompelen. Yks ilta niiden kanssa meni, mutta tuossa ne nyt roikkuu. Verhojen korkeus on 170cm normaalin kahden metrin sijaan. Tämä siksi ettei ikkunan alla olevan patterin lämpö mene vaan ikkunalle vaan leviää koko kämppään. 4x180cm (5cm käänteet kummassakin reunassa) ja kankaan hinta n. 80€. Eli kahden liian pitkän valmisverhon hinnalla sain omannäköiset ja oikean mittaiset verhot. Kannatti.

Ennen. Jälkeen.

Reissasin kesällä 2012 sinne ja takaisin. Land down under eli Australia oli kohteena, 2,5kk hurahti Sydneyssä. (vanha matkablogikin löytyy vuodatuksen puolelta, täältä.) Sieltä toi tullessani iltapuvun. Ja kun yhden vuoden juhlat tuossa valkoisessa versiossa juhlin, oli aika ruveta tuunauspuuhiin. Muutaman ärräpään, hetkittäisen pään raapimisen, epätoivoisten huokailujen ja riemunkiljahdusten jälkeen tuunaus oli valmis. Helmassa tarkkasilmäisimmät huomaat myös hienoisen aallokon. Olin saattanut vahingossa kaavat piirtää hiukan pieleen (armoa, ensimmäistä kertaa ja suoraan valmiista vaatteesta!) ja helma oli liian lyhyt toiselta puolelta. Kikkailujen jälkeen helmassa kulkee sininen aalto. Näkyy paremmin kun puku on päällä, nyt jää vähän liikaa liepeiden alle.

Seuraavalle vuodellekin tuunausidea jo valmiina, katsotaan kiehtooko ajatus vielä vuoden päästä ;)

Ja mitä sille harjoitusompeleelle kävi? Onnistuin vaan ompelemaan liian pitkiä saumoja, ja väsymyksissäni en jaksanut työtä alkaa korjata. Kyllä sen tässä vielä korjaan, ja esittelen valmiin tuotoksen siinäkin. Sniikpiikkiä siihen ompelukseen löytyy täältä. Ohje oli yksinkertainen, vaikka ensin mokasinkin. Veikkaan että pienen purkamisen jälkeen lopputulos tulee olemaan hyvä. :)

Hyviä asioita.

Elämässä on paljon pieniä hyviä asioita.

Sursursursur!

Meillä aloitettiin suristelu. Ostin kaverilta ylimääräisen nurkissa pyörineen ompelukoneen pois. Meillä on aloitettu ompeluharjoitukset. Valmista ei vielä ole. Verhot seuraavana jonossa, myös eräs tuunaus odottaa aikaansa. Nekin tulevat esittelyyn kunhan valmistuvat. Ja kunhan ensimmäinen harjoitustyö saadaan purkuun ja korjattua...

Herätin kummastusta. Ja ehkä vanhemmissani pahennusta.

Neuloin. Baarissa. Lauantaina Lappeenrannassa ravintolassa nimeltä kolme lyhtyä (tuttavallisemmin lamppu) oli sakonat -nimisen tapahtuman yks keikkailta. Siellä keikkaili siskoni kipinä nimisen bändinsä kanssa. Nuoria naisia laulamassa asenteella omasta elämästään kansanmusiikkia. Kannattaa tutustua. Löytyvät ainakin facebookista. En kerännyt ymmärrystä jatkuvasti. Mutta tunika eteni hyvin. Tälle tielle on lähdetty. Hyvä lauantai.

pesä!

Oli myös hyvä sunnuntai. Käytiin metsässä. Löydettiin pesä. Vähän myös uitin eräässä ojapurossa toista jalkaa ja varpaat vähän kastu.

sieniä!

Itse en syö sieniä. Siinä menee kohteliaisuusraja. Mutta muita varten niitäkin oli kiva kerätä. Suppilovahverot lähti veljen mukana Turkuun. Ja taatusti luomua.

menninkäisen teepannu

Kaipasin teepannua jo ruoka, viini & hyvä elämä -messujen aikaan. Harkitsin lasisen haudutuspannun ostoa. Onneksi lykkäsin. Lappeenrannasta vihdoin muistin tuoda oman sinisen teepannuni Helsinkiin. Ja nyt iltasaikan keittoon!